VERTAISTUKI
Sosiaalinen tuki on yksi tärkeimmistä surevan elämänlaatua edistävistä asioista. Moni läheisensä menettänyt pitää vertaistukea korvaamattomana voimavarana perheeltä ja ystäviltä saadun tuen ohella. Koska tutkimusnäyttö tukee vertaistuen merkitystä surevien auttamisessa, se on huomioitu myös esimerkiksi läheisensä äkillisesti menettäneiden tukemista koskevassa Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuosituksessa.
Suru ja kuolema ovat tässä hektisessä elämässä vieraita asioita, ja niinpä sitä jää aika yksin surun kohdatessa. Ja mitä enemmän aikaa kuluu, sen vähemmän surun kohdannut saa puhua surusta. Vertaistukiryhmässä saa hengittää surunsa kanssa vapaasti ja olla oma itsensä oman surunsa kanssa.
Mitä vertaistuki on ja miksi se on tärkeää?
Vertaistukitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Se on tasa-arvoista ja luottamuksellista matalan kynnyksen toimintaa, joka voi tapahtua joko kahden ihmisen välillä tai ryhmässä.
Vertaisia yhdistävät ennen kaikkea samankaltaiset elämänkokemukset ja halu puhua niistä. Usein vertaistuki koetaankin sitä antoisammaksi, mitä enemmän yhdistäviä kokemuksia vertaisilla on.
Vastavuoroisuudessaan vertaistuki tarjoaa myös kokemuksellista tietoa esimerkiksi läheisensä menettäneiden laillisista oikeuksista ja surevien saatavilla olevista palveluista. Lisäksi vertaistukiryhmissä jaetaan arkisia vinkkejä muun muassa siitä, miten omaa jaksamistaan voi tukea.
Sureville suunnatussa vertaistuessa kaiken toiminnan keskiössä on surevan kokemuksen ja tunteiden validointi: en olekaan ainoa, joka kokee tällaisia asioita, enkä ole yksin. Vertaiset, joiden menetyksestä on jo pidempi aika, ovat sureville tärkeitä esimerkkejä siitä, että rankimmankin menetyksen jälkeen elämä jatkuu. Se antaa uskoa ja toivoa heille, joiden menetys on tuoreempi ja suru raastavampaa.
Vertaisten kanssa on lupa käsitellä kaikista rankimpiakin kokemuksia ja itkeä, mutta toisaalta myös nauraa ja puhua välillä muustakin kuin surusta. Vertaistapaaminen voi siten olla myös virkistävä hetki, jonka aikana saa hengähdystauon arjesta ja aikaa omille tarpeilleen.
Oman tilanteen sanoittaminen auttaa, ja keskustelut avartavat näkökulmia. Myös se, että kokee olevansa muille avuksi tai tueksi, tuntuu tekevän omasta tilanteesta helpomman.
Vertaisten tuki on ainutlaatuista
Sureville suunnattuun vertaistukitoimintaan osallistuneiden palautteissa toistuu usein sana ”ainoa”: vertaisryhmä on ainoa paikka, joissa rankimpiakin aiheita on hyväksyttävää käsitellä; ainoa tapa päästä yhteyteen muiden saman kokeneiden kanssa; tapa huomata, ettei ole ainoa samoja tunteita ja kokemuksia läpi käynyt.
Monet surevat siis kokevat saavansa vertaistuesta jotain ainutlaatuista – jotain sellaista, mitä muissa palveluissa ei ole tarjolla. Saman kokenut ymmärtää usein paremmin, mistä sureva puhuu ja mitä hän käy läpi. Surevasta voi tuntua myös vapauttavalta, että vertaistapaamisissa surua ja siihen sopeutumista ei kiirehditä, vaan menetyksen äärelle saa pysähtyä kaikessa rauhassa. Toisaalta kyse voi olla puhtaasti myös resursseista: vapaaehtoisella vertaistukijalla voi olla kiireistä ammattilaista parempi mahdollisuus perehtyä surevan tilanteeseen.
Vertaistuki ei sovi kaikille
Vaikka vertaistuesta on korvaamatonta apua monille, se ei sovi kaikille. Osa surevista kokee vertaistuella olevan myös kielteisiä seurauksia. Esimerkiksi surevan ahdistuneisuus saattaa lisääntyä, kun hän kuulee muiden kokemista menetyksistä.
Erilaisia vertaistuen muotoja
Ryhmämuotoinen vertaistuki
Ryhmämuotoinen vertaistuki on omien kokemusten jakamista ja toisten rinnalla kulkemista. Siihen osallistuminen edellyttää valmiutta kuunnella myös muiden tarinoita. Säännöllisesti kokoontuvien vertaistukiryhmien ohjaajat ovat useimmiten ryhmänohjaajakoulutuksen käyneitä vertaisia. Toisinaan ohjaaja tai vertaisohjaajan työpari voi olla myös ammattilainen, kuten kriisityöntekijä, pappi tai diakoni.
Ryhmämuotoista vertaistukea on säännöllisesti kokoontuvien ryhmien ohella tarjolla myös yksittäisissä vertaistapaamisissa, jotka voivat olla illan, päivän tai viikonlopun mittaisia. Näissä tapahtumissa voi olla vertaistuen lisäksi tarjolla myös muuta ohjelmaa, kuten asiantuntijaluentoja. Usein koko perhe huomioidaan: esimerkiksi lapsensa tai puolisonsa menettäneet vanhemmat saavat tukea vertaisiltaan, ja samaan aikaan järjestetään omaa ohjelmaa myös sisaruksensa tai vanhempansa menettäneille lapsille.
Surevat voivat kohdata vertaisiaan myös lomajärjestöjen järjestämillä tuetuilla lomilla. Lomien päätavoite on surevien ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukeminen. Tuetuilla lomilla ei yleensä ole mukana koulutettuja vertaistukijoita tai varsinaista vertaistukiohjelmaa, vaan vertaiset voivat kohdata toisiaan vapaamuotoisemmin yhteisen vapaa-ajan merkeissä. Tarkemmat tiedot Suomessa järjestettävistä tuetuista lomista sekä lomien hakemisesta löytyvät lomajärjestöjen kotisivuilta.
Vertaistukiryhmä on ollut paikka mihin mennä pois kotoa hetkeksi, ja jossa on saanut kuulla vertaisten tarinoita. Saanut voimaa jaksaa eteenpäin ja uskoa siihen, että elämä kantaa.
Vertaisryhmä oli ainoa paikka, jossa sai ja pystyi puhumaan asioista rehellisesti. Minua kuunneltiin, ilman reippauttavia kommentteja tai puheenaiheen vaihtoa, niin kuin muissa kohtaamisissa monesti kävi.
Tukihenkilötoiminta
Kahdenkeskeisissä vertaistukisuhteissa toinen osapuoli on tukihenkilökoulutuksen käynyt vertainen, jonka omasta menetyksestä on kulunut jo enemmän aikaa. Tukihenkilö ja tuettava keskustelevat puhelimessa, sähköpostitse tai kasvotusten tuettavan mieltä painavista asioista. Henkilökohtaista tukihenkilöä voi pyytää ottamalla yhteyttä sopivaan järjestöön. Erityisesti surujärjestöt koordinoivat tukihenkilötoimintaa sureville, mutta myös joidenkin potilasjärjestöjen kautta voi saada yhteyden samanlaisessa elämäntilanteessa olevaan vertaiseen.
Järjestön työntekijä pyrkii etsimään vapaaehtoisten joukosta tukihenkilön, jonka menetyskokemus on mahdollisimman samankaltainen tuettavan kanssa. Kun molemmat ovat käyneet läpi samanlaisia tilanteita ja tunteita, yhteistä kosketuspintaa on paljon ja edellytykset onnistuneelle tukisuhteelle ovat hyvät. Tukisuhteen kesto ja toteutustavat sovitaan tarkoituksenmukaisiksi surujärjestön työntekijän, tukijan ja tuettavan kesken.
Vertaisryhmä ja vertaistukihenkilö ovat pitäneet kirjaimellisesti hengissä. Myös FB-ryhmä on erittäin tärkeä.
Erittäin merkityksellistä vertaistukea, uusia sosiaalisia suhteita, virkistäytymismahdollisuuksia, monipuolista tietoa surusta ja arjessa jaksamisesta, tietoa ja vinkkejä muista leskille ja leskiperheille suunnatuista kursseista ja lomista sekä sosiaalituista.
Etätuki
Verkossa tai puhelimitse annettava vertaistuki on tärkeää monille asutuskeskusten ulkopuolella asuville sekä heille, jotka eivät halua keskustella tilanteestaan kasvokkain. Etätuen etuja ovat myös anonymiteetti, joka mahdollistaa kaikista vaikeimpienkin tuntemusten ja kokemusten purkamisen, sekä se, että verkossa keskusteluun voi osallistua mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Tukihenkilösuhde voi rakentua pelkästään puhelinkeskustelujen ja sähköpostiviestien varaan. Joillakin järjestöillä on myös vertaistukipuhelin, johon voi soittaa tiettyinä aikoina tai jättää soittopyynnön tekstiviestitse. Vertaistukipuhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset, joiden kanssa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti. Puhelintukitoiminta perustuu puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan laatimille yhteisille periaatteille.
Monille keskusteluryhmät verkkoalustoilla ja sosiaalisessa mediassa ovat niin ikään tärkeitä vertaistuen paikkoja. Osa keskusteluryhmistä on järjestöjen ylläpitämiä ja moderoimia, osa taas surevien itse perustamia. Surevien tueksi on olemassa myös tarkoitusta varten kehitettyjä mobiililaitteisiin ladattavia sovelluksia, esimerkiksi Surunauha ry:n Lohtu-sovellus.
Lohtu-sovellus
Surunauha ry:n maksuton Lohtu-sovellus on kehitetty läheisensä itsemurhalle menettäneiden tueksi. Sovelluksessa voi keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa nimimerkillä, tutustua Surunauhan tuottamaan materiaaliin kuten podcasteihin, jäsenlehtiin ja oppaisiin, liittyä järjestön jäseneksi tai pyytää vertaistukipalvelua. Sovelluksen avulla voi yhteyttä Surunauhan työntekijöihin tai MIELI ry:n kriisipuhelimeen.
Lohtu-mobiilisovelluksen voi asentaa osoitteessa: https://lohtu.glideapp.io
Lisätietoja: https://surunauha.net/lohtusovellus/
Vertaisvirtaa-mobiilisovellus
Vertaisvirtaa-mobiilisovellus tarjoaa käyttäjälleen mahdollisuuden löytää vertaistukea suruun vanhemman, sisaruksen, puolison tai muun läheisen menetyksen jälkeen. Sovellus sopii myös nuorille. Sovelluksen tarjoavat KÄPY ry, Suomen Nuoret Lesket, Surunauha ja Ev. lut. kirkko.
Sovelluksen käyttö on yksinkertaista. Sovellus tallentaa käyttäjän taustatiedot ja yhteystiedot, jonka jälkeen se tarjoaa käyttäjän tietojen perusteella sopivia samankaltaisen menetyksen kokeneita vertaisehdokkaita. Käyttäjä saa itse määrittää itselleen sopivan keskustelukanavan, jonka kautta olla yhteydessä vertaiseen.
Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista:
Tukinetti
Tukinet on tukea tarjoava verkkopalvelu, josta löytyy keskusteluapua erilaisiin elämän äkillisiin ja järkyttäviin tapahtumiin. Palvelun tavoitteena on auttaa, tukea ja tarjota tietoa sekä mahdollistaa käyttäjilleen kokemusten jakaminen. Tukinetin ylläpidosta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry ja sen kustannukset katetaan Veikkauksen avustuksilla. Palveluiden taustalla toimii ja sen toteuttamisesta vastaa noin 60 kolmannen sektorin toimijaa.
Tukinetin kautta on mahdollista muun muassa osallistua ryhmächatteihin, kahdenkeskisiin chatteihin tai saada henkilökohtainen tukihenkilö.
Ryhmät ovat tilaisuus myös tutustua ihaniin uusiin, mielenkiintoisiin ihmisiin, joita menetys yhdistää. Naurua, huumoria, arvostusta, surun ymmärrystä, tukea.
Vertaiset ovat koulutettuja
Vertaistukitoiminnan ympärille keskittyvät järjestöt järjestävät tukihenkilö-, puhelintuki-, ja ryhmänohjaajakoulutuksia. Surujärjestöjen toiminnassa on mukana satoja koulutettuja vapaaehtoisia, joista monet toimivat useissa erilaisissa tukitehtävissä. Useimmiten koulutuksiin osallistumisen edellytyksenä on järjestön jäsenyys ja se, että oma elämäntilanne antaa hyvät edellytykset muiden tukemiselle. Kun oman surun kanssa elämisestä on enemmän kokemusta, resurssit muiden tukemiseen lisääntyvät.
Tukihenkilökoulutuksissa käydään läpi vertaistukijaan kohdistuvia odotuksia ja hänen velvollisuuksiaan sekä vertaistukitoiminnan eettisiä ja oikeudellisia periaatteita. Tukihenkilösuhteen alussa vertaiset allekirjoittavat vaitiolositoumuksen ja sitoutuvat noudattamaan oman järjestönsä arvoja ja toimintaperiaatteita.
Vertaistukea tarjoavien järjestöjen työntekijät seuraavat säännöllisesti vertaistoiminnan onnistumista sekä vertaistukisuhteiden kehittymistä, laatua ja kestoa. Kaikilla vertaistukihenkilöillä on oikeus työnohjaukseen ja järjestötyöntekijöiden tarjoamaan tukeen.
Osa järjestöistä edellyttää työnohjaukseen osallistumista vapaaehtoisena toimimisen ehtona. Näin pidetään huolta tukijoiden omasta jaksamisesta sekä ylläpidetään järjestötyöntekijöiden ja vapaaehtoisten välistä vuorovaikutusta.
Miten ammattilainen voi varmistaa, että sureva saa vertaistukea?
Tietoa vertaistuesta tulee olla saatavilla heti läheisen kuoltua, ja sitä tulee saada sekä suullisesti että kirjallisesti. Menetyksen kokenut ei välttämättä enää myöhemmin muista kuolinviestin jälkeen saamiaan tietoja, eikä hänellä useinkaan ole voimavaroja etsiä itselleen apua. Siksi aktiivisen roolin on oltava ammattilaisilla.
Olen kiitollinen siitä, että on tällainen yhdistys. Minulla ei ollut aikaisemmin mitään tietoa yhdistyksestä, ennen kuin kuolema sattui meidän perheeseen. Toivoisin enemmän jo sairaalassa kerrottavan vertaistuen mahdollisuudesta.
Vertaistuki ei sulje pois ammattiapua tai päinvastoin
Vertaistukea järjestävät tahot
Vertaistuki surujärjestöissä
Surujärjestöillä tarkoitetaan erityisesti läheisen kuolemaan liittyvän surun ympärille keskittyviä vertaistukijärjestöjä. Nämä järjestöt ovat Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry. Surujärjestöt järjestävät vertaistukitoimintaa läheisensä menettäneille. Järjestöillä on vertaistukitoimintaa myös läheisensä menettäneille lapsille ja nuorille.
Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry tarjoaa vertaistukea henkirikoksen uhrien läheisille. Henkirikoksen uhrin läheinen voi saada Huoma ry:n kautta puhelinvertaisen, palveluohjausta ja asianajajan neuvontaa. Lisäksi järjestetään vertaistukiryhmiä, vertaisiltoja verkossa ja vertaistukiviikonloppuja.
Yhteystiedot:
toimisto@huoma.fi
Käpy Lapsikuolemaperheet ry tarjoaa vertaistukea lapsikuolemaperheille. Vertaistukea on saatavissa ensisijaisesti perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa, vauvana, lapsuudessa, nuorena tai nuorena aikuisena. Vertaistuen muotoja ovat vertaistukiryhmät, vertaistukiviikonloput, vertaistapaamiset, verkkovertaistuki sekä tukihenkilötoiminta. Vertaistukea on saatavilla myös lapsenlapsensa menettäneille isovanhemmille sekä sisaruksensa menettäneille lapsille ja nuorille.
Yhteystiedot:
toimisto@kapy.fi
Nuoret Lesket ry tarjoaa vertaistukea nuorena leskeytyneille. Toiminta on avointa kaikille puolisonsa menettäneille parisuhde- ja perhemuodosta riippumatta. Järjestön kohderyhmä on työikäiset lesket ja leskiperheet. Nuoret Lesket ry järjestää vertaistukiryhmätoimintaa eri paikkakunnilla. Lisäksi tarjotaan puhelintukea, tukea verkossa, vertaistukiviikonloppuja ja tapahtumia. Yhdistys antaa myös neuvontaa, lakineuvontaa ja tietoa leskeyteen liittyvistä asioista.
Yhteystiedot:
toimisto@nuoretlesket.fi
Surunauha ry tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Yhdistys järjestää vertaistukiryhmiä, vertaistukiviikonloppuja ja tukihenkilötapaamisia. Lisäksi Surunauha ylläpitää Lohtu-sovellusta läheisensä itsemurhaan menettäneille ja järjestää chat-ryhmiä, joissa keskusteluun voi osallistua anonyymisti. Surunauhan työntekijät tarjoavat keskusteluapua läheisensä itsemurhan kautta menettäneille joka arkipäivä.
Yhteystiedot:
toimisto@surunauha.net
Muita vertaistukea järjestäviä tahoja Suomessa
Suomen Mielenterveys ry järjestää vertaistukiryhmiä erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ryhmiin on jatkuva haku.
Tukinet on internetissä toimiva alusta eri järjestöjen tarjoamille kriisi, tuki- ja auttamispalveluille. Tukinetissä tuotetaan verkkopalveluja, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen, tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ja kokemusten jakaminen. Tällä hetkellä palveluita tuottaa ja tarjoaa noin 50 suomalaista kansalaisjärjestöä ja yhdistystä. Palvelut ovat yhteydenottajalle anonyymejä ja maksuttomia.
Uskonto ja seurakunnan tarjoama tuki ovat joillekin sureville tärkeitä. Monissa seurakunnissa toimii sururyhmiä. Sururyhmä on läheisensä menettäneille tarkoitettu tukiryhmä, joka kokoontuu n. 5–10 kertaa.
Sururyhmät ovat vertaisryhmiä, joiden peruspilareina ovat luottamuksellisuus, omavastuisuus ja vapaaehtoisuus. Osallistuminen ei edellytä kirkkoon kuulumista tai seurakunta-aktiivisuutta.