Surunauha ry viitoittaa toivon tielle läheisen itsemurhan jälkeen

Itsemurha on useimmiten äkillinen, yllättävä kuolema, joka aiheuttaa läheisille traumaattisen kriisin. Itsemurhan tehneiden läheiset kantavat surun lisäksi sisällään monesti häpeää, syyllisyyttä tai vihaa läheisen itsemurhaan liittyen. Itsemurha kantaa edelleen tabun leimaa, joka voi vaikuttaa sekä itsetuhoisen kohtaamiseen että itsemurhan kautta kuolleen läheisten auttamiseen. Siitä huolimatta, että Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten tekemien itsemurhien määrissä, traagisista kuolemista voi olla vaikea puhua.  

– Päällimmäiset tunteet olivat paniikki, kauhu, epätoivo, että oman ja lasten elämän merkityksellisyys päättyy siihen hetkeen. Mielessä pyöri kysymys, miksi hän sen teki, mitä tapahtui. Pelko ja hätä lasten selviämisestä oli kaikista suurin, kertaa Pasi Surunauha ry:n kokemusasiantuntija ensireaktioitaan vaimonsa itsemurhaan. 

– Ensimmäisenä tuli epäusko. En millään voinut uskoa, että lapseni tekisi itsemurhan. Itsesyytökset nousivat vahvasti. Miksi en huomannut hänen pahaa oloaan? Olisinko omalla toiminnalla voinut estää sen? Sen jälkeen valtava tuska ja suru ottivat minusta tiukan otteen. Kaksi vuotta elin täydessä pimeydessä, välillä miettien omaakin itsemurhaa, kertoo Surunauhan kokemusasiantuntija Tarja. 

Itsemurhan tehneiden läheiset tarvitsevat tukea 

– Ensimmäinen vuosi meni, enkä muista siitä vuodesta muuta kuin valtavan uupumuksen ja syvän masennuksen. Voimat menivät vähemmästäkin ponnistuksesta. Aluksi sängyn petaaminenkin oli työlästä, saatikka sitten siivoaminen tai ruuan laittaminen, Tarja kertoo. 

Läheisen itsemurhan jälkeen tukea tarvitaan niin psyykkiseen kuin fyysiseen jaksamiseen. Kriisiapua tulee saada heti tapahtuneen jälkeen ja hoitopolun johtaa myös pidempiaikaisen avun piiriin. Avun saanti vaihtelee paikkakunnittain ja tapauksittain. Itsemurhan tehneiden läheisille ei aina tarjota heidän tarvitsemaansa tukea, eikä terveydenhuollossa aina osata ohjata oikeanlaisen tuen piiriin. Itsemurhan tehneen läheiset ovat haavoittuvassa asemassa varsinkin silloin, kun menetyksestä on kulunut vain vähän aikaa. 

– Minulla oli hyvä työterveyslääkäri, joka ohjasi minut psykiatrille ja sitä kautta pääsin psykoterapiaan.  Aivan aluksi pääsin Lapin ensi- ja turvakodin kriisipalvelun työntekijälle ja sain käydä hänen luonaan niin kauan, että psykoterapia alkoi.  Lisäksi olimme puolisoni kanssa Surunauhan vertaistukiviikonlopussa Vesovassa. Minulla oli riittävä tuki ja ilman sitä tukea en olisi nyt tässä elämätilanteessa, Tarja kertoo saamastaan avusta.  

– Aluksi emme saaneet perheenä apua juuri ollenkaan. Jouduin perustelemaan useille tahoille, mitä oli tapahtunut ja miksi halusin lapsilleni kriisiapua. Sen saaminen osoittautui melko vaikeaksi. Meille luvattiin heti kotiin kriisiapua lasten takia, mutta sitä ei koskaan tullut. Olisin kaivannut välitöntä apua kotiini lapsiani varten, Pasi kertoo kokemuksestaan. 

Lue lisää: Kriisissä olevan auttaminen

Vertaistuki voi olla korvaamatonta 

Surunauha ry on vuodesta 1997 alkaen toiminut valtakunnallinen vertaistukiyhdistys itsemurhan tehneiden läheisille. Yhdistyksellä on yli tuhat jäsentä. Surunauhan työntekijät tarjoavat keskusteluapua läheisensä itsemurhan kautta menettäneille joka arkipäivä. Surunauhassa ymmärretään tuen merkitys ja halutaan kulkea rinnalla, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin kriisin keskellä.  

Keskusteluavun lisäksi tarjotaan vertaistukea monin tavoin. On vertaistukiryhmät, vertaistukiviikonloput ja tukihenkilötapaamiset. Lisäksi Surunauha ylläpitää Lohtu-sovellusta läheisensä itsemurhaan menettäneille ja järjestää chat-ryhmiä, joissa keskusteluun voi osallistua anonyymisti. Järjestössä myös koulutetaan itsemurhan tehneiden läheisiä toimimaan järjestön vapaaehtoisina eri rooleissa, kuten ryhmänohjaajina ja tukihenkilöinä. Monille itsemurhan tehneiden läheisille vertaistuki on korvaamatonta. 

– Vertaistuen avulla olen pystynyt kohtaamaan asian ja minulle itselleni on tärkeää olla tukena ihmiselle, joka on menettänyt läheisen itsemurhan kautta. Voimme kulkea rinnalla ja tukea, kun toisella on suuri tuska. Yhdessä olemme vahvempia ja jossakin vaiheessa tuska lievittää ja suru on kevyempi kantaa, Tarja pohtii vertaistuen hyötyjä. 

– Minulle vertaistuki oli ja on kaikista tärkein apu surun kanssa elämiseen. Aluksi koin, että eihän näin voi käydä kenellekään, että minä ja lapseni olemme lähestulkoon ainoat, joilta äiti ja vaimo kuolee itsemurhan kautta. Vertaistuessa kuulin muiden surullisia tarinoita, erilaisia, jotkin samanlaisia ja siitä ymmärsin, että toisia tukemalla ja kuuntelemalla jaksan itsekin paremmin, Pasi pohtii vertaistuen merkitystä.  

Itsemurha yhteiskunnassamme 

Vuosittain Suomessa kuolee itsemurhan kautta noin 700. Vuoden 2020 aikana 717 henkilöä teki itsemurhan, keskimäärin joka päivä kaksi suomalaista kuolee itsemurhan kautta. Itsemurhan tehneistä suurin osa, kolme neljäsosaa, oli edelleen miehiä. Siitä huolimatta, että itsemurhien määrät ovat puolittuneet huippuvuosista Suomessa, tehtävää itsemurhien ennaltaehkäisemisessä ja itsemurhiin liittyvien ennakkoluulojen murtamisessa riittää. 

– Yhteiskuntatasolla itsemurhaan suhtaudutaan varmasti paremmin kuin vaikka 10 vuotta sitten, mutta edelleen se on jonkinlainen tabu ja merkki jonkinlaisesta epäonnistumisesta. Edelleen mielestäni leimataan itsemurhan tehnyt sekä heidän lähimmäisensä. Näistä ennakkoluuloista johtuen avun saantiin on meillä melko pienet resurssit ympäri maan, varsinkin lapsille on vaikeaa saada apua. Ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä, miten pitäisi auttaa. Jollei itse pysty hankimaan itselleen ja lapsilleen apua edes kriisin alkuvaiheessa, sitä ei myöskään tulla tarjoamaan. Surevan kohtaaminen -toiminta on yksi etappi eteenpäin tietoisuuden lisäämisessä ja avun saannin eri kanavien kasvattamisessa, Pasi kertoo. 

– Itsemurha on yksi tapa kuolla. Jokainen meistä tulee kuolemaan joskus ja valitettavasti jonkun kohtalona on itsemurha.  Olen huomannut, että vanhemmat ihmiset suhtautuvat itsemurhaan häpeän kautta. He eivät uskalla puhua siitä, koska heidän mielestään perheessä on ollut ongelmia ja se on ajanut ihmisen tekemään itsemurhan.  Nuoremmat suhtautuvat asiallisemmin. Kun itse on avoin eikä salaa läheisen kuolin tapaa niin ihmiset huomaavat, että itsemurha ei ole tabu, vaan siitä voi puhua tuntematta häpeää, Tarja sanoo.

Surunauha ry:n tavoitteena on lisätä avointa keskustelua itsemurhista yhteiskunnassa ja ennaltaehkäistä itsemurhia. Se miten itsemurhiin suhtaudutaan saattaa vaikuttaa myös siihen, miten itsemurhan tehneiden läheisiin suhtaudutaan. Itsemurhista tulee voida puhua avoimesti ilman häpeää. Itsemurhia voidaan ennaltaehkäistä sitä kautta, että itsetuhoisesta käytöksestä uskalletaan puhua ja siihen haetaan ja saadaan apua. Ammattilaisten on tärkeää muistaa, että itsetuhoisuudesta kysyminen ei lisää itsemurha aikeita. Päinvastoin hyvä kohtaaminen voi olla askel, joka luo toivoa ja pitää elämässä kiinni. 

Ohjeita itsemurhan tehneiden läheisten kohtaamiseen 

– Kohdatkaa avoimin mielin. Jos teillä ei ole sanoja, niin olkaa lähellä hiljaa ja kuunnelkaa mitä toinen haluaa sanoa.  Me elämme tätä samaa elämää kuin tekin. Meille voi puhua niistä arkisista asioista, joista puhut toistenkin kanssa. Meitä on koskettanut suuri suru, mutta itsemurhan tehnyt on kuulunut meidän perheeseemme. Hän kuuluu edelleen meidän elämäämme muistoissa, ja me haluamme puhua hänestä ja hänen tekemisistään hänen eläessään. Ei kannata kiusaantua. Niinhän sitä puhutaan edesmenneistä isovanhemmista, vanhemmista ja niin edelleen, Tarja sanoo. 

– Ole oma itsesi, mutta uskalla rohkeasti suoda surevalle edes pieni lause, ele tai kosketus. Me itsemurhan tehneen omaiset arvostamme sitä ja muistamme sen aina mielessämme, kiteyttää Pasi kohtaamisten merkitystä. 

Ammattilaisen on tärkeää kohdata läheistä rauhassa, ohjata vertaistuen pariin ja antaa tietoa eri tukimuodoista myös kirjallisena. Surunauhan verkkosivuille on koottu tietoa itsemurhan tehneille läheisille ja heitä kohtaaville ammattilaisille. Verkkosivuilta voi tilata myös järjestön esitteitä jaettavaksi itsemurhan tehneiden läheisille. Surunauha on julkaissut verkkosivuillaan itsemurhan tehneiden läheisille oppaan, jossa kerrotaan niin avunkanavista kuin käytännön järjestelyistä.  

Lue lisää surevan kohtaamisesta.

Läheisen itsemurha jättää jäljen  

Läheisen itsemurha muuttaa elämän pysyvästi. Monilla menetys vaikuttaa omaan identiteettiin ja maailmankuvaan. Vuosien myötä surun kanssa oppii elämään, toivo saa enemmän tilaa ja elämästä voi nauttia. 

– Koen, että olen tullut varovaisemmaksi itseni kanssa. Jonkinlainen pelko siitä, että jos minulle käy jotain, lapset ovat yksin sen jälkeen ilman vanhempia. Toisaalta taas tapahtunut on tehnyt minut rohkeammaksi, uskallan tarttua haasteisiin ja ajattelen, että pahemmastakin olen selvinnyt. Tällä hetkellä katson luottavaisena tulevaisuuteen. Voin ihan hyvin ja perheeni voi hyvin, Pasi kertoo tämänhetkisestä tilanteestaan. 

– Minusta on tullut jotenkin vahvempi ja avarakatseisempi.  Osaan arvostaa elämää ja nauttia siitä kaikesta hyvästä mitä ympärillä on: perhe, työ, harrastukset, luonto. Osaan myös olla armollisempi itselleni ja levätä, kun sen aika on, Tarja toteaa.