This post is also available in: Svenska (ruotsi) English (englanti)

SUREVA TYÖYHTEISÖSSÄ

Miten ja miksi organisaation tulee varautua työntekijöidensä kohtaamiin menetyksiin?

Kuolemantapaus tai työntekijän läheisen kuolema voivat kohdata mitä tahansa työyhteisöä. Valmiit toimintamallit vähentävät neuvottomuutta ja auttavat organisaatioita toimimaan surevaa työntekijää tukevalla ja tämän työkykyä edistävällä tavalla.

Katso lisää

Miten huomioida työntekijä ennen töihin paluuta?

Sureva työntekijä tulisi huomioida heti kuolemantapauksen jälkeen ja ennen kuin hän palaa töihin  mahdolliselta sairauslomaltaan. Myös etukäteen tiedossa olevaan kuolemaan ja saattohoitoon tulee reagoida.

Katso lisää

Miten tukea työntekijää töihin palatessa?

On tärkeää, että koko työyhteisö huomioi surun ja ottaa siihen osaa. Esihenkilöiltä vaaditaan kriisijohtajuutta ja kykyä mahdollistaa työtovereiden tuki ja lohdutus. Monenlaisia erityisjärjestelyitä voidaan käyttää tukemaan surevan töihinpaluuta ja työkyvyn säilymistä.

Katso lisää

Miten tukea työntekijää pitkällä tähtäimellä?

Läheisen menetys vaikuttaa surevan elämään ja työhön vuosienkin päästä. Työpaikalla tulee osata huomioida myös tämä.

Katso lisää

Millaista tukea surevan työyhteisö tarvitsee?

Myös työyhteisö tarvitsee tukea surevan kohtaamisessa. Esihenkilön tehtävänä on keskustelemalla, kuuntelemalla ja tietoa välittämällä sekä ohjeistamalla auttaa myös muita kuin surevia uuden tilanteen edessä.

Katso lisää

Sähköiset lähteet: 

Kirjalliset lähteet:

  • Ahlström, M. (2017). Työhön paluu traumaattisen surun jälkeen – surevien kokemuksia työhön paluustaan. Pro gradu. Tampere: Tampereen yliopisto. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma.
  • Bath, D. (2009). Predicting Social Support for Grieving Persons: A Theory of Planned Behavior Perspective. Death Studies 33:10, s. 869–889.
  • Charles-Edwards, D. (2009). Empowering People at Work in the Face of Death and Bereavement. Death Studies 33:5, s. 420–436.
  • Dyregrov K., Dyregrov A. (2008). Effective Grief and Bereavement Support. The Role of Family, Friends, Colleagues, Schools and Support Professionals. Lontoo: JKP. 
  • Gibson, M., Joan, T. & Gallagher, A. (2011) Workplace support for traumatically bereaved people. Bereavement Care 30:2, s. 10–16
  • Kauppinen, K. Työ on henkireikä – työssäkäyvän läheisen kuolema, suru ja siitä selviäminen. Teoksessa Kauppinen K ja Silfver-Kuhalampi M. (toim.) (2015) Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015: 12, s. 95–131.
  • Poijula, S. (2018). Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.

Muut lähteet: 

  • Keskustelut johdon kouluttaja, työnohjaaja Nenne Amnellin kanssa 12.9.2019
  • Keskustelut Suomen nuoret lesket ry:n kokemusasiantuntija Elisa Stenbergin kanssa 12.9.2019.
  • Muu Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemusasiantuntijoilta ja surujärjestöjen työntekijöiltä saatu kokemusperäinen tieto.

Varautuminen työntekijöiden kokemiin menetyksiin

Miksi organisaation on tärkeää huomioida surevat työntekijät?

  • Haastavaa tilannetta helpottaa etukäteen laadittu toimintamalli, joka on kaikkien tiedossa. Tutkimusten mukaan läheisensä menettäneet voivat henkisesti ja fyysisesti paremmin työpaikoilla, joissa on etukäteen laadittu strategia työntekijöiden henkilökohtaisten kriisien varalle.

  • Riittämätön huomioiminen voi johtaa pidempiin sairauslomiin sekä ongelmiin työkyvyssä ja työyhteisössä toimimisessa.

  • Parempi tuki vaikeassa tilanteessa oleville työntekijöille johtaa parempaan työhyvinvointiin ja pitkällä tähtäimellä lisää työn tuottavuutta. Työntekijästä huolehtiminen on myös organisaation etu. Surevan työntekijän hyvä kohtaaminen myös vahvistaa vastuullista ja välittävää työnantajamielikuvaa, mikä on omiaan lisäämään työntekijän sitoutumista organisaatioon. 

  • Hyvin varautunut työyhteisö on resilientimpi. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatio selviää paremmin muutoksista ja pystyy hyödyntämään myös haastavissa elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työpanosta.

Surevan kohtaaminen -toiminnan kuvituskuva

Kuva: Surun tukemisen vaiheet (Fambition Consulting Oy)

Miten organisaatio voi varautua työntekijöiden henkilökohtaisten kriisien varalle?

  • Ota kuoleman mahdollisuus huomioon työpaikan kriisisuunnitelmassa. Jokaisella työpaikalla tulisi olla myös työkyvyn varhaisen tuen malli, joka auttaa tukemaan työntekijöitä vaikeassa elämäntilanteessa. 

  • Organisaation tulee luoda raamit, joiden puitteissa esihenkilöiden ja kollegoiden on helpompi tukea surevaa. Esihenkilöiden tehtävä on sopia yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa niistä toimista, joilla helpotetaan surevan paluuta töihin, sekä huolehtia siitä, että koko työyhteisö pystyy tukemaan surevaa.

  • Lue seuraavien otsikoiden alta, mitä tulisi ottaa huomioon ennen surevan töihin paluuta, töihin palatessa sekä pitkällä tähtäimellä. Ota nämä asiat huomioon työpaikan kriisisuunnitelmassa ja muissa tarvittavissa suunnitelmissa.

Tiedolla on suuri merkitys tuen onnistumisessa

Surevan tukeminen onnistuu, kun työyhteisön jäsenillä on riittävästi tietoa surusta ja menetyksen vaikutuksista surevan elämään. Niin johtoportaan kuin kollegoidenkin kannattaa hankkia perustiedot surusta.

Organisaatio voi kouluttaa työntekijöitään myös pyytämällä työyhteisöön kokemusasiantuntijan tai ammattilaisen, joka kertoo surusta, surevan kohtaamisesta ja surevan tarvitsemista tukitoimista.

Lue lisää surusta

Miten toimia, jos työkaveri kuolee?

Työkaverin kuolema koskettaa koko työyhteisöä ja voi aiheuttaa koko työpaikan toiminnan hetkellisen pysähtymisen. Tapahtuma voi synnyttää työntekijöissä järkytystä ja surua sekä huolta siitä, miten työt tulevaisuudessa järjestyvät. Työyhteisöä koskettavan kuoleman kohdalla, on suositeltavaa hyödyntää ammattiapua, jotta tilannetta voidaan selvittää. Tätä varten joko työpaikan esihenkilö tai HR-työntekijä voi olla yhteydessä työterveyspalveluihin, joiden kautta on mahdollistaa saada avuksi esimerkiksi työpsykologi.

Surevan työhön paluun tukeminen

Miten huomioida työntekijä ennen töihin paluuta?

Organisaation tulee huomioida työntekijänsä muuttunut tilanne heti kun se on tiedossa. Läheisen kuolema voi olla hyvin äkillinen tai etukäteen tiedossa oleva. Työntekijä voi jäädä pois töistä jo ennen läheisensä kuolemaa esimerkiksi osallistuakseen saattohoitoon.

Ota osaa ja kysy, mitä sureva tarvitsee

Työnantaja ottaa osaa suruun. Työnantajan tulee ilmaista osanottonsa sekä johtaa ja laittaa alulle tukitoimia. Esihenkilön on hyvä olla surevaan henkilökohtaisesti yhteydessä. Surujärjestöjen ja Fambition Consulting Oy:n tuottaman koulutusmateriaalian perusteella myös suruvalittelun vieminen henkilökohtaisesti voi joissakin tapauksissa olla sopivaa. Moni sureva nimittäin on kokenut henkilökohtaisen suruvalittelukäynnin empaattisena ja tärkeänä eleenä, jonka myötä töihinpaluun on myöhemmin sujunut helpommin. Tärkeintä on kuitenkin, että osanotto tehdään, sillä sureva kokee yleensä loukkaavaksi, työyhteisö ei huomioi surua tai menetystä lainkaan. Suositeltavaa on, että surunvalittelut toimitetaan virallisesti työnantajan edustajan puolesta, sillä se osoittaa kunnioitusta työntekijöitä kohtaan myös työyhteisön näkökulmasta.

Sopivana surunvalitteluna koetaan kukkalähetys, mutta myös esimerkiksi apua arjessa voi tulla tarpeen.

Työnantajan tulee kysyä surevalta, millaista tukea tämä haluaa työyhteisöltään. On hyvä muistaa,että avoimeen kysymykseen ”mitä toivoisit?” ei välttämättä osata kuitenkaan suoraan vastata, kun ei tiedetä mitä vaihtoehtoja on tarjolla tai onko niitä ”sallittua” ehdottaa. Sen vuoksi yksittäiset ja tarkat kysymykset toiveista voivat olla tarpeen.

Työnantaja tiedottaa tilanteesta työntekijän toiveiden mukaisesti. Työyhteisön jäsenet kaipaavat tietoa tapahtuneesta kriisistä, mutta tiedotus tapahtuu aina surevan ehdoilla. Kaikki eivät halua työtovereiden tietävän tilanteestaan.

Työyhteisö ottaa osaa suruun. Työnantajan on hyvä organisoida esimerkiksi addressin kerääminen tai muu muistaminen, johon työtoverit voivat osallistua. Esihenkilö välittää surevan toiveet työyhteisölle: esimerkiksi miten ja koska hän haluaa puhua tapahtuneesta työtovereidensa kanssa. Surevalle tulee antaa mahdollisuus myös olla puhumatta tapahtuneesta työpaikallaan lainkaan.

Säilytä yhteys sairausloman aikana. Töihinpaluuta helpottaa, kun surevan yhteys työpaikkaan on säilynyt sairausloman aikana.

Sairausloma ja muut poissaolot

Sairausloman tarve läheisen kuoleman jälkeen on hyvin yksilöllistä. Jotkut tarvitsevat pitkää sairauslomaa pystyäkseen taas työhön, toiset taas haluavat palata töihin hyvinkin pian. Usein töihin paluu auttaa sopeutumaan uuteen tilanteeseen, sillä se merkitsee paluuta “normaaliin elämään” kriisin jälkeen.

Työnantajan on hyvä kannustaa ja tukea surevaa töihin paluussa, mutta toisaalta on tärkeää osoittaa ymmärrystä poissaoloja kohtaan.

Työnantajan tulee varmistaa, että surevalla on pääsy työterveyspalveluihin, ja että sairauslomista sovitaan yhdessä työntekijän ja työterveyden kanssa. Avainasemassa on surevan oma kokemus omasta työkyvystään.

Sairausloma vaatii lääkärin tekemää diagnoosia. Tämä johtaa siihen, että läheisen menetyksestä johtuvassa työkyvyttömyydessä sairausloman perusteena käytetään usein erilaisia mielenterveyshäiriöiden diagnooseja.  

Työnantajan on hyvä miettiä käytännöt sille, miten mahdollistetaan työntekijän poissaolo esimerkiksi saattohoidon aikana. Työntekijän läheisen saattohoidon mahdollisuutta varten on työpaikoilla hyvä olla voimassa oleva periaatepäätös, miten tilanteissa toimitaan, sillä saattohoidon tarpeen arvellaan Euroopassa kasvavan lähivuosina selviää Duodecumin Käypä hoito -sivustolta, jossa on myös tarjolla lisätietoa saattohoidosta.

Tiedän, että moni lamaantuu surusta ja tarvitsee pitkää sairauslomaa, ja ymmärrän sen täysin. Itse halusin kuitenkin palata töihin melko pian. Ihmiskontaktit auttoivat minua jaksamaan suruni kanssa.

Marja-Leena, Kokemusasiantuntija, Huoma – henkirikoksen uhrien omaiset ry

Osanoton sanoittaminen

Olen pahoillani tai Otan osaa on tilanteeseen hyvä ja riittävä reaktio. 

Omien kokemuksien muistelu voidaan kokea loukkaavana, sillä surevalle voi tulla olo, että hänen suruaan vähätellään.

Tunteiden mitätöinti fraasein voi tuntua tunteiden mitätöimiseltä. Sen vuoksi esimerkiksi lause “kaikille annetaan sen verran kuin kestää” voi olla surevalle vahingollinen ja loukkaava.

Töksäyttelyt esimerkiksi “vuoden päästä helpottaa” voi loukata surevaa pahastikin ja mitätöidä tämän kaipausta ja surua läheisen menetyksessä.

Lähde: Surujärjestöjen ja Fambition Consulting Oy:n tuottama koulutusmateriaali

Auta surevaa löytämään apua ja tietoa

Monille sureville tuki omalta sosiaaliselta verkostolta avainasemassa suruun sopeutumisessa. Työyhteisön jäsenet voivat olla olennainen osa sosiaalista verkostoa. Siksi on tärkeää, että työyhteisön jäsenet osoittavat välittämisensä ja tukensa.

Moni tarvitsee myös vertaistukea tai ammattiapua. Työpaikalla voidaan auttaa tukiketjun jatkumisessa varmistamalla riittävä yhteys työterveyteen sekä kertomalla surevalle muista tukikanavista. Esimerkiksi vertaistukijärjestöjen esitteitä voi antaa surevalle.

– – – –
– – – –
– – – –

Katso avun kanavat tästä

Kuva: Esimerkkejä keskusteltavista aiheista surevan töihinpaluuseen liittyen (Fambition Consulting Oy)

Mitä jos sureva on valmis palaamaan töihin, mutta ei ole täysin työkykyinen?

Surevan töihinpaluun tukeminen kannattaa, vaikka sureva ei olisikaan heti valmis työskentelemään samoissa tehtävissä ja samassa tahdissa kuin ennen tapahtunutta. On monia keinoja, joilla surevan uudelleensopeutumista voidaan auttaa. Keinot ovat väliaikaisia: paluu normaalitilaan tulee tehdä hallitusti ja surevalle sopivassa tahdissa.

  • Työajan vähentäminen. Osasairauspäivärahaa voi saada, kun ennen kokoaikaista työaikaa vähennetään 40-60% aiemmasta. Osasairauspäivärahan maksaa Kela. 

  • Joustavat työajat. Työtekijän kanssa voi sopia ylimääräisistä joustoista, jotka tukevat hänen työkykyään. 

  • Etätyömahdollisuus. Mahdollisuus tehtävä töitä aiempaa enemmän kotoa käsin.

  • Työtehtävien uudelleenjärjestely. Joskus tietyt työtehtävät onnistuvat surevalta paremmin kuin toiset. Uudelleenjärjestely tehdään työntekijän toiveiden mukaan ja yhteistyössä hänen kanssaan.

Anna aikaasi. Surevan kohtaaminen -hankkeen kuvitusta.

Töihin paluu järjestyi helposti odotettua aiemmin. Toiveitani kuunneltiin ja henkilöt, joiden kanssa asioin, olivat myötätuntoisia. Kokemukseni huomioitiin ja työni pyrittiin suunnittelemaan niin, etten joudu kovin kuormittaviin tilanteisiin.

Kokemusasiantuntija, Käpy ry

Miten tukea surevan työyhteisöä?

  • Työyhteisö kaipaa tukea, kun yhteisön jäsen kohtaa surun. Esihenkilön tehtävänä on keskustelemalla, kuuntelemalla ja tietoa välittämällä sekä ohjeistamalle auttaa työyhteisöä kohtaamaan surevan.

  • Työyhteisön jäseniä helpottaa, mikäli surevan kohtaamisesta keskustellaan yhdessä.Työyhteisön kesken voidaan pohtia, millaisia ajatuksia ja tunteita tilanne heissä herättää. Jännittääkö tai pelottaako surevan kohtaaminen? Ovatko sanat hukassa? Näissä tilanteissa esihenkilön on tärkeä kuulostella, olisiko tällaiset keskustelut hyvä käydä kaksin työntekijän kanssa vai koko tiimin kesken. Kuten surevan kohtaamisessa myös surevia kohtaavien työntekijöiden ajatuksia on hyvä kysyä suoraan.

  • Esihenkilö toimii usein linkkinä surevan ja työhteisön välillä. Työyhteisöä voi helpottaa kuulla, mitä sureva toivoo häneen suhtauduttavan. Esihenkilön on kuitenkin säilytettävä luottamus surevaan ja kerrottava eteenpäin vain sellaisia asioita, joista on surevan kanssa sovittu kerrottavan.

  • Esihenkilö huolehtii, ettei surevan poissaolo kuormita muuta työyhteisöä. On tärkeää, että esihenkilö pitää huolen siitä, että työt järjestellään uudelleen siten, etteivät työyhteisön jäsenet kuormitu liikaa. Tärkeää on lisäksi ymmärtää, että tilanne voi kuormittaa myös henkisesti ja näkyä työyhteisön muiden jäsenten töistä suoriutumisessa

Näin työyhteisö voi valmistautua surevan työhönpaluuseen:

  • Pohtikaa yhdessä, mikä olisi hyvä kohtaaminen, niin tilanne ei tunnu niin pelottavalta.

  • Miettikää ja sopikaa, miten yhdessä varmistatte, että paluu on surevalle myönteinen kokemus.

  • Olisi erittäin hyvä, jos esihenkilönä voit välittää mahdolliset surevan omat toiveet työyhteisölle tässä kohtaa.

Surevan kohtaamisessa on tärkeää myötätunto

Avoin puhuminen auttoi. Ei tarvinnut kartella ihmisiä kuolinsyyn vuoksi. Moni häpeilee.

Kokemusasiantuntija, Surunauha ry

Esihenkilö, älä unohda omia voimavarojasi

  • Tilanne voi haastaa esihenkilön omat voimavarat, sillä rankkojen asioiden käsittely ja muiden auttaminen vaikuttavat myös omaan jaksamiseen. Esihenkilön onkin syytä muistaa pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan ja pyytää tarvittaessa apua omalta esihenkilöltään tai työterveydestä.

  • Vaikeat tilanteet ja suuret elämän kriisit tulevat usein äkillisesti ja voivat kuormittaa esihenkilöä henkilökohtaisesti. Esimerkiksi henkirikos, lapsen kuolema, onnettomuudet ja itsemurhat herättävät helposti erilaisia tunteita, joiden kohtaaminen voi olla vaikeaa.

  • Esihenkilön on tiedostettava, että sureva voi käyttäytyä normaalista ja totutusta poiketen. Hän voi olla vihainen, nopeasti ärsyyntyvä, sulkeutunut, katkera ja masentunut. Hän saattaa haluta kertoa kokemastaan uudelleen ja uudelleen tai vaihtoehtoisesti vaieta kaikesta.

  • Jos esihenkilön omat voimvarat ja osaaminen eivät riitä, tai sureva tarvitsee enemmän apua kuin mihin esihenkilön ammatilliset rajat riittävät, on esihenkilön syytä olla yhteydessä työterveyspalveluihin lisäapua saadakseen.

Miten tukea surevaa pitkällä tähtäimellä?

  • Surevan voinnin ja työkyvyn seuraamisesta tulee tehdä automaattista
     Työkykyä voidaan seurata esimerkiksi säännöllisissä tapaamisissa esihenkilön ja työterveyden kanssa.

  • Surevan vointia tulee kysyä vielä pitkänkin ajan päästä. Esimerkiksi työterveyskäynneillä ja kehityskeskusteluissa on tärkeää huomioida myös menetysten vaikutus nykytilanteeseen, vaikka menetyksestä olisi pitkä aika. Useimmat surevat arvostavat sitä, että esihenkilöt ja työtoverit osoittavat välittämistä kysymällä välillä vointia ja osoittamalla muistavansa kuolleen.

  • Suru muodostuu osaksi surevan elämänkokemusta ja elämää, mutta ei unohdu. Työyhteisön on hyvä tiedostaa, että joskus menehtyneen läheisen syntymä- tia kuolinpäivä tai muu menetettyyn läheiseen liittyvä merkittävä päivä voi nostaa surun vahvemmin surevan ajatuksiin pitkänkin ajan jälkeen menetyksestä.

Empatia on tärkeintä. Se että kysytään kuulumisia, ja että jälkikäteen ja vielä pitemmän ajan päästäkin kysellään vointia.

Marja-Leena, Kokemusasiantuntija, Huoma – henkirikoksen uhrien omaiset ry

Monimuotoiset perheet työelämässä

Tutustu Monimuotoiset perheet työelämässä -oppaaseen

Oppaassa on neuvotaan, miten tukea työyhteisön jäsentä hänen puolisonsa tai lapsensa menehtyessä. Lue opas. >>