This post is also available in: Svenska (ruotsi) English (englanti)

SURUN MONIMUOTOISUUS

  • Alasuutari V. ( 2021). Suru sateenkaaren päässä. surut.fi
  • Alasuutari V. (2020) Death at the end of the Rainbow. Rethinking Queer Kinsip, Rituals Remembrace at the Finnish culture of Death. Turun yliopisto. Humanoria. Turku
  • Alasuutari, V. (2018). Kuolema sateenkaaren päässä. Ilmiö – Sosiologinen media kaikille.
    Julkaistu 4.11.2018. ilmiomedia.fi
  • Bristowe, K., Marshall, S., & Harding, R. (2016). The bereavement experiences of lesbian, gay, bisexual and/or trans people who have lost a partner: A systematic review, the matic synthesis and modelling of the literature. Palliative Medicine, 30(8), 730–744. doi:10.1177/0269216316634601
  • Castaneda, A.; Mäki-Opas, J.; Jokela, S.; Kivi, N.; Lähteenmäki, M.; Miettinen, T.; Nieminen, S.; Santalahti, P. (2018) Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa : PALOMA-käsikirja
  • Castaneda A. Suru ja kulttuurinen moninaisuus. Pdf-tiedosto
  • Curtin, Nancy, and Mary Garrison. “‘She Was More Than a Friend’: Clinical Intervention Strategies for Effectively Addressing Disenfranchised Grief Issues for Same-Sex Couples.” Journal of gay & lesbian social services 30.3 (2018): 261–281. Web.
  • Doka, K. J. (1989). Disenfranchised grief. In K. J. Doka (Ed.), Disenfranchised grief: Recognizing the hidden sorrow (pp. 3–11). Lexington, MA: Lexington Books
  • Sumiala, J. 2020. Mediasuru – kenen elämällä on väliä? Teoksessa Lahti, T. (toim.). Suru. Helsinki. Duodecim, 34-44
  • Surun monimuotoisuus työpaja 17.5.2021. Asiantuntiat: Aho A L., Alasuutari V., Grönfors J., Hagman-Kiuru R., Kalajanniska S., Kuusisto A-K., Lehtovirta E., Moring A., Nieminen S., Novitsky A., Nuutinen K., Uittomäki S., Vainioinen P.
  • Keskinen, N.; Kaunonen, M.; Aho, AL, 2019. How Loved Ones Express Grief After the Death of a Child by Sharing Photographs on Facebook. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta – Faculty of Social SciencesJournal of Loss and Trauma 24 7. 609-624
  • Duedecimlehti.fi ja Setan Sateenkaarisanastoa.
  • Lohi, J. 2021. Tuntui, että oli joku konkreettinen juttu mitä sai pitää sylissä. Muistoesineiden tehtävät äidin ja kohtuun kuolleen lapsen välisessä kiintymyssuhteessa. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta.

Mitä surun monimuotoisuus tarkoittaa?

Anna aikaasi. Surevan kohtaaminen -hankkeen kuvitusta.Surun monimuotoisuus on moniulotteinen ja -polvinen kokonaisuus, jonka yksinkertaistaminen on haastavaa. Surevan kohtaaminen -toiminnan taustajärjestöt Käpy Lapsikuolemanperheet ry, Nuoret Lesket ry, Surunauha ry ja Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry jo itsessään edustavat surevia monimuotoisesti sekä korostavat sitä, että kuolema voi koskettaa missä elämänvaiheessa ja ketä tahansa. Myös kuolinsyyt voivat olla moninaisia.

Surevan kohtaamisessa ammattilaisen on tärkeintä kohdata sureva yksilönä. Kuitenkin ammattilaisen on hyvä olla tietoinen joistain ennakko-olettamuksista, jotka saattavat vaikuttaa kohtaamiseen. Kohtaamiseen vaikuttavat aina sekä yksilölliset että kulttuuriset erityispiirteet. Yksilöä kohdatessa ei voi lähteä kulttuurisista ennakko-oletuksista, mutta niistä on hyvä olla joissain määrin tietoinen.

On tärkeää, että surevalle annetaan tilaa kertoa itsestään ja läheissuhteistaan haluamallaan tavalla ja laajuudella, eikä tehdä normatiivisia oletuksia. Vähemmistöön kuuluva voi kokea vähemmistöstressiä, jos aiemmat kohtaamiset ovat olleet epäasiallisia tai syrjiviä. Moninaisuus voi liittyä myös ihmissuhteisiin, jolloin läheissuhteet ulottuvat normatiivista ydinperhettä tai potilasasiakirjoihin merkittyä lähiomaista laajemmalle. Usein sureva tarvitsee oman surunsa legitimointia eli sen vahvistamista, että suruun on oikeus, oli suhde kuolleeseen mikä tahansa ja, että oma tapa surra on oikea. On tärkeää legitimoida myös se, että jokainen ei sure samalla intensiteetillä ja eri perheenjäsenillä voi olla erilaisia surun tunteita.

Tutustu tarkemmin eri monimuotoisen surun näkökulmiin: Sateenkaareva suruPäihdesensitiivinen suru , Kulttuurisensitiivinen kohtaaminen ja suru

Vinkkejä kohtaamiseen:

Vakiintuneita toimintatapoja kannattaa tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi ei-kristitty voi kokea loukkaavana, jos sairaalaolosuhteissa suruun tueksi pyydetään pappi. Kun ohjaat surevaa eteenpäin, huomioithan palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden sopivalla kielellä. Kohtele surevaa yksilöinä ja omaksu tunnusteleva ja kunnioittava asenne.

  • Tiedosta omat ennakkoluulosi ja uskalla kuulla erilaisuutta.

  • Kohtaa jokainen ihminen yksilönä ja anna hänen itse määritellä itsensä.

  • Kiinnitä huomiota kysymysten avoimuuteen. Toisen puheesta voi poimia sanat, joilla hän itse kuvailee itseään ja perhettään.

  • Kulttuurit ovat erilaisia, kulttuuritaustan ilmeneminen on yksilöllistä

  • Hyödynnä asiantuntijuuttasi: tuo oma ammatillinen kokemuksesi ja osaamisesi surevan tueksi.

  • Legitimoi suru – anna lupa surra

  • Jos loukkaat surevaa, pyydä anteeksi.

Suremisen tapoja

Suremisen tavat vaihtelevat, sillä tapoja on yhtä monta kuin on surevaakin. Mieli ry:n Selviytyjän purjeet -julisteessa on havainnollisesti esitetty, miten erilaisin tavoin ihmiset voivat kohdata kuormittavia elämäntilanteita. Ammattilaisen on syytä tiedostaa, että kaikki surevat eivät esimerkiksi halua puhua, vaan käsittelevät suruaan mieluummin konkreettisina tekoina. Alla koottuna joitakin erilaisia tapoja ilmaista ja käsitellä surua.

Surevan kohtaaminen -hankkeen grafiikkaa palaute-sivulla.Kuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia suremisen tapoja. Sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, surusta voidaan rakentaa yhteinen surukokemus, kun surevat jakavat ajatuksiaan esimerkiksi valokuvien ja tekstien muodossa. Muut voivat välittää myötätuntoaan ja kanssaelämistään reaktioin, kommentein ja viestein. Sosiaalisen median myötä surun jakaminen helpottuu sosiaalisen verkostoitumisen ansiosta.

Internet ja sitä myöten sosiaalinen media ovat tehneet suremisesta aiempaa julkisempaa. Sosiaalisessa mediassa surevat voivat toteuttaa muistella ja ylläpitää suhdetta menetettyyn läheiseensä. Tutkimuksen mukaan valokuvien sosiaaliseen mediaan julkaisemalla surevat sekä ilmaiset surunsa tilaa, hyväksyvät menetyksensä, korostavat muistojen merkitystä ja jakavat ajatuksia menetetyn läheisen kanssa vietetyistä tärkeistä päivistä.

Postauksissa vaihtelevat erilaiset tunteet. Tutkimuksissa havaittiin, että jaettujen valokuvien avulla surevat saattavat kokea esimerkiksi kaipausta, toiveita, kiitollisuutta, ylpeyttä ja iloa. Myös negatiiviset tunteet ovat mahdollisia.

Kaipausta ilmennetään esimerkiksi hautakivien, kynttilöiden, patsaiden sekä ennen- ja jälkeen kuvien kautta. Negatiivisia tunteita puolestaan on usein hautakivien ja kukka-asetelmien täyteisten kuvien takana. Toivoa ilmaisevat kuvat taivaasta ja enkeleistä, kun taas kuvat sydämistä, enkeleistä ja iloisista hetkistä ennen läheisen menetystä voivat ilmaista kiitollisuutta yhteisestä ajasta menetetyn kanssa.

Muistoesineiden vaaliminen

Muistoesineiden merkitys surevalle voi olla suuri. Kohtukuoleman kokeneita äitejä tutkittaessa havaittiin, että muistoesineiden rooli äidin ja menetetyn lapsen kiintymyssuhteen muodostumisessa lapsen kuoleman jälkeen on merkittävä. Muistoesineiden avulla menetetty läheinen on osa perhettä. Lisäksi muistoesineet pitävät yllä muistoa lapsesta sekä todentavat menetystä. Kohtukuoleman kokeneille äideille esineet vahvistavat lapsen läsnäoloa, mahdollistavat vanhemmuuden toteuttamisesta sekä rakentavat perheidentiteettiä. Muistoesineet toimivat myös sosiaalisen surun jakamisen tapana.

Muistoesineitä voivat olla esimerkiksi valokuvat menetetystä läheisestä, lasta varten hankitut vaatteet ja lelut sekä erilaiset enkelipatsaat.

Ammattilaisen on tärkeä tiedostaa, että muistoesineiden merkitys nimenomaan kohtukuoleman kohdanneille sureville on suuri, sillä niiden avulla surevat voivat ilmaista ja todentaa suruaan sekä menetyksen todellisuutta. Esineet ovat konkreettinen osoitus siitä, että lapsi on ollut todellinen. Ammattilaisten tehtävä on tukea surevia vanhempia ja auttaa heitä luomaan muistoja, jotka todentavat menetyksen. Ammattilainen voi esimerkiksi tarjoutua ottamaan valokuvan kuollutta lasta pitelevistä vanhemmista tai leikata talteen menetetyn lapsen hiuskiehkuran.

Tatuoinnit

Muistotatuoinnit ovat surevan tapa pitää yllä yhteyttä menetettyyn läheiseen tai poistaa suruun liittyvää stigmaa, joka liittyy usein vaiettuihin suruihin kuten kohtukuolemaan tai läheisen itsemurhaan liittyvään suruun. Tatuointi otetaan usein paikkaan, jossa se on näkyvillä muille, millä toivotaan ihmisten kiinnittävän siihen huomiota. Tatuoinnilla halutaan pitää kuollut läheinen läsnä olevana ja osoittaa, että kiintymyssuhde tähän on edelleen olemassa.

Mistä saan lisätietoa?

Täältä löydät hyödyllisiä linkkejä, joiden kautta saat lisätietoa monimuotoisesta surusta. Listaa päivitetään.

Sivustoja:

Oppaita ja julkaisuja: