SUREVAN KOHTAAMINEN

Jokaisen menetys ja suru on yksilöllinen. Kuolemaan johtaneet syyt ovat erilaisia ja menetys tapahtuu aina jossain tietyssä elämäntilanteessa. Ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella on oma elämänhistoriansa ja persoonalliset tapansa reagoida ja toimia vaikeissa tilanteissa. Nämä asiat vaikuttavat siihen, miten sureva käsittelee ja ilmaisee suruaan. Jokainen sureva tulee kohdata yksilönä ja kysyä surevalta itseltään, millaista tukea hän kaipaa. Suru koskettaa myös lapsia ja nuoria. He surevat yhtä syvästi kuin aikuiset, vaikka tavat ilmaista surua ovat iästä johtuen erilaisia. Läheisen kuolema vaikuttaa lapsiin ja nuoriin voimakkaasti, ja he tarvitsevat menetyksen ja surun käsittelyyn aina aikuisten tukea. Tutustu tietoon lapsen ja nuoren surusta.

Myötätuntoa voi osoittaa niin sanoin kuin teoin. Kun kohtaa läheisensä menettäneen, on hyvä jollakin tapaa osoittaa myötätuntoa ja osanotto suruun. Ammatillisissa kohtaamisissa ”olen pahoillani”, ”otan osaa” ovat suomalaisessa kulttuurissa yleisiä ja neutraaleja ilmaisuja. Läheisensä menettäneen elämä on järkkynyt ja hänestä tuntuu loukkaavalta, jos tapahtunut ohitetaan kohtaamisessa. Osanotto on tilanteessa tavallaan keskustelunavaus, jonka jälkeen voidaan keskustella muista menetykseen ja surevaan liittyvistä asioista. Surevalle voi myös kertoa, ettei sanoja ole. Myötätuntoa voi osoittaa sanojen lisäksi teoilla, kuten kosketuksella, katseella ja ihan vain olemalla läsnä surevan kanssa.

Sureva arvostaa läsnäoloa ja kaipaa kuuntelijaa. Surevat arvostavat myötätuntoisia kohtaamisia ja kiireetöntä läsnäoloa. Usein läheisensä menettäneet haluavat kertoa tapahtuneesta ja kaipaavat kuuntelijaa. Surevan tukemisessa kuuntelu onkin tärkeämpää kuin puhuminen. Surevan tukijana on hyväksyttävä, ettei toisen surua voi ottaa pois tai edes pienentää. Silti surevalle on tärkeää, ettei hän jää tilanteessa yksin, vaan on ihmisiä, jotka kestävät hänen tuskaansa.

Tärkeää on, ettei surua yritetä ”ratkaista”. Suru ei poistu toimimalla tietyllä tavalla tai etsimällä tapahtuneelle selitystä tai merkityksiä. Erilaisia menetyksiä ei myöskään kannata vertailla tai laittaa arvojärjestykseen. Usein hyvässä tarkoituksessa annetut ohjeet tai lohdutukseksi tarkoitetut sanonnat loukkaavat läheisensä menettänyttä. Esimerkiksi ilmaisut kuten: ”Kenellekään ei anneta enemmän kuin jaksaa kantaa, aika parantaa tai vuoden päästä helpottaa” eivät hyvästä tarkoituksesta huolimatta lohduta surevaa.

Sureva tarvitsee tietoa tapahtuneesta. Ammattilaisten tulee antaa surevalle tietoa kuolemaan liittyvistä asioista ja vastata hänen kysymyksiinsä. Surevalle on usein helpottavaa kuulla tosiasioita tapahtuneesta sekä yleistä tietoa surusta. Tieto auttaa surevaa ymmärtämään tapahtunutta ja omia reaktioitaan läheisensä kuolemaan. Ammattilaisen kannattaa puhua selkeästi ja käyttää helposti ymmärrettäviä termejä. Jos sureva on shokissa, hänen voi olla vaikea ottaa tietoa vastaan. Keskusteluun tulee olla mahdollisuus myös myöhemmin ja tietoa on hyvä antaa myös kirjallisena. Lisäksi surevalle tulee antaa tietoa tarjolla olevasta tuesta.

Suru saa kulkea mukana menetyksen kokeneen elämässä. Läheisensä menettäneen surua tulee aina kunnioittaa. Jokaisella on oikeus suruun, oli tilanne millainen hyvänsä. Kenenkään surua ei tule vähätellä. Menehtyneestä voi ja kannattaa puhua tämän nimellä. Surun ei kannata odottaa etenevän tiettyjen vaiheiden kautta eikä sen kestolle kannata asettaa aikarajoja. Surun kanssa eletään ja se kulkee usein jollakin tapaa mukana halki elämän. On luonnollista, että pitkänkin ajan kuluttua menetyksestä suru tuntuu välillä voimakkaana. Alun voimakas kipu kuitenkin hellittää ja elämä jatkuu tuoden mukanaan myös hyviä ja myönteisiä asioita.

Läheisten tuen lisäksi sureva voi tarvita ammatillista apua. Surevalle tulee kertoa hänen oikeuksistaan, erilaisista tukimuodoista ja tarvittaessa ohjata ammatillisen tuen pariin. Surevaa kannattaa myös rohkaista ottamaan vastaan tukea. Jos kuolema tapahtuu varhaisella iällä tai äkillisesti, kriisiapu on läheisten tuen lisäksi tärkeä ensivaiheen tuki. Tieto eri tukimuodoista kannattaa antaa surevalle myös kirjallisena, jotta hän voi tutustua siihen itse myöhemmin. Tuen tarve voi tulla vasta jonkin ajan kuluttua menetyksestä. Siksi tukea on hyvä tarjota sekä alkuvaiheessa että myöhemmin. Tutustu surevan eri tukitahoihin, vertaistukeen sekä Surujärjestöihin.