Kokemusasiantuntijan alkuperäinen haastattelu on julkaistu Huoma-lehden numerossa 2/2018. Huoma ry on henkirikoksen uhrien läheisten vertaistukijärjestö.

Surevan kohtaaminen -hankkeen koulutetut kokemusasiantuntijat käyvät työpaikoilla ja oppilaitoksissa kertomassa oman kokemuksensa siitä, millaista on toimia ammattilaisen kanssa kriisin hetkellä. He kertovat ammattilaisille myös siitä, mitkä ovat hyväksi koettuja tapoja kohdata sureva ja millaista tukea heille on saatavilla.

Vaikka hanke on vasta viime keväänä käynnistynyt, toimii kaikkien surujärjestöjen vapaaehtoisissa jo joitakin kokemusasiantuntijoita. Hankkeessa mukana olevat surujärjestöt ovat Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY ­­­­­­­– lapsikuolemaperheet­ ry, Suomen nuoret lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Yksi hankkeen kokemusasiantuntijoista on perheenjäsenensä henkirikoksen kautta menettänyt Reija.

Vaikuttamistyötä oman kokemuksen kautta

”Olin alkanut ajatella, voisiko minulle tapahtuneesta kamalasta ja vaikeasta asiasta jollain keinolla seurata myös jotain hyvää. Näin Huoma ry:n lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin kokemusasiantuntijoita, ja ajattelin että voisin kokeilla sitä”, Reija kertoo. ”En silloin ajatellut olisiko minusta siihen tai pystyisinkö, vaan päätin kokeilla”.

Päätöksensä jälkeen Reija on vieraillut useita kertoja Poliisiammattikorkeakoulussa kertomassa kokemuksestaan tuleville poliiseille. ”Lähdin, koska ajattelin että minulla on sille ammattikunnalle annettavaa. Itse sain poliiseilta apua omassa menetyksessäni. En ollut ennen sitä joutunut poliisin kanssa tekemisiin tai ymmärtänyt, minkälaista työtä poliisit tekevät. Nyt haluan kertoa poliisiksi opiskeleville, millaisiin traumaattisiin tilanteisiin ihmiset voivat joutua aivan yhtäkkiä.”

Surevan kohtaaminen -hankkeen grafiikkaa.

Reijalle kokemusasiantuntijavierailut ovat jännittäviä, mutta lopulta palkitsevia tilanteita. ”En ole ammattipuhuja, vaan ihan tavallinen tallaaja. Kun jännityksestä pääsee yli, niin sanoja vain tulee ja asioita muistuu mieleen. Eihän se tilanne kiva ole, kun joutuu puhumaan todella vaikeista asioista. Olen kuitenkin huomannut, että kuulijat ovat olleet valmiita ottamaan vastaan kertomani tiedot.”

Reija toivoo, että hänen vierailunsa voisivat auttaa tulevia poliiseja toimimaan paremmin kriisitilanteissa. ”Kerron asiat niin kuin olen ne kokenut. Puhun siitä, miten vaikea tilanne oli minulle ja miten tärkeää on, että ammattilaiset pystyvät reagoimaan oikealla tavalla omaisen shokkitilaan. Olen käynyt Huoma ry:n vertaistukiryhmissä ja huomannut, että monille kokemus poliisin kanssa toimimisesta ei ole ollut yhtä hyvä kuin omani. Toivoisin, että oman kokemukseni kertomalla voisin vaikuttaa asiaan.”

Puhuminen murtaa hiljaisuuden kipsin

Reijaa kokemusasiantuntijana toimiminen on auttanut myös oman elämän tapahtumien käsittelyssä. ”Omaisen kuolema henkirikoksen uhrina on niin valtavan vaikea asia, että siitä ei välttämättä ole helppoa puhua ystäville ja läheisille. Näin olen ainakin itse kokenut. Asiat patoutuvat. Sitä joutuu ikään kuin puhumattomuuden kipsiin, joka eristää muista ihmisistä. Puhumalla pääsee helpoiten sinuiksi myös itsensä kanssa.”

  • “Kerron asiat niin kuin olen ne kokenut. Puhun siitä, miten vaikea tilanne oli minulle ja miten tärkeää on, että ammattilaiset pystyvät reagoimaan oikealla tavalla omaisen shokkitilaan.”

”On ollut tervehdyttävä kokemus, kun on saanut puhua ja muut ovat kuunnelleet. Kuin olisin käynyt hyvällä psykiatrilla. Jos muut saavat puheenvuoroistani apua surevien kohtaamiseen, niin se auttaa myös minua. Vaikka kamalasta kokemuksestani on ollut vaikea puhua, niin puhumisen kautta olen alkanut myös vapautua siitä”, Reija kuvaa.

Reija haluaa muistuttaa, että kokemusasiantuntijana toimiminen on jokaiselle henkilökohtainen päätös. Jokainen käsittelee vaikeita kokemuksiaan eri lailla ja eri tahtiin. ”En ole kertonut omaisilleni kokemusasiantuntijavierailuistani. Odotan sopivaa aikaa, niin kuin odotin sopivaa aikaa siihenkin, että voin puhua itse tapahtumasta. Huoman kautta olen saanut apua ja tukea itselleni. Kun alan selvitä, niin voin paremmin tukea muita läheisiäni, eikä tapahtuma tunnu enää niin kamalalta möykyltä. Voin elää eteenpäin.”

Kuka voi toimia kokemusasiantuntijana?

Kokemusasiantuntijaksi ei kannata hakea, jos oma menetyksen tuska tuntuu akuutilta. Omasta kokemuksesta kertominen on vaikeaa, jos menetys on vielä tuore eikä surun kanssa elämisestä ole vielä riittävää kokemusta. Vaikka omaa menetystään ei ehkä koskaan täysin hyväksy, oman tarinan kertomisessa sen vaikutukset arjen eri tilanteissa tulisi tunnistaa ja osata ottaa huomioon. Tavallisesti tämä vie vuosia.

Tärkeintä kokemusasiantuntijuudessa on rohkeus ja valmius kertoa omasta menetyksestä, mutta myös kiinnostus tarkastella surevien tukemista yleisellä tasolla. Tärkeää on myös puhujan kyky aitoon ja rehelliseen vuorovaikutukseen sekä rakentavaan palautteen antamiseen. Kokemusasiantuntijat tekevät tärkeää työtä, jota ammattilaiset arvostavat ja kokevat tarvitsevansa.

Haastateltavan nimi on muutettu hänen toiveestaan. Artikkelin on kirjoittanut Surevan kohtaaminen -hankkeen viestintävastaava Maiju Laitanen.