Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Työterveyshoitaja-lehden numerossa 4/2019.
Noin kuusi vuotta sitten Marja-Leenan elämää ravisteli valtava tragedia. Hänen ainoa lapsensa, jo aikuinen poika, kuoli puukotuksen uhrina. ”Asuin eri kaupungissa kuin poikani. Kuolinviestiä ei tuotu minulle suoraan, vaan sain sen vanhempieni kautta. En saanut tapahtuman jälkeen kriisiapua, vaikka se olisi kyllä ollut tarpeellista”, Marja-Leena kertoo.
Seuraavana päivänä Marja-Leenalle kirjoitettiin kaksi viikkoa sairauslomaa paikallisessa terveyskeskuksessa. Myöhemmin sairauslomaa jatkettiin vielä toiset kaksi viikkoa, mutta sen jälkeen hän palasi töihin. ”Tiedän, että moni lamaantuu surusta ja tarvitsee pitkää sairauslomaa, ja ymmärrän sen täysin. Itse halusin kuitenkin palata töihin melko pian. Työhöni sisältyy paljon asiakaspalvelua, ja ihmiskontaktit auttoivat minua jaksamaan suruni kanssa”, Marja-Leena kuvailee.
Työyhteisön tuki on tärkeää, ja työterveys voi auttaa siinä
Marja-Leena kertoo saaneensa paljon tukea työyhteisöltään. Työpaikkansa työterveyspalveluita hän kuvaa hyvin saavutettaviksi: ne ovat lähellä työpaikkaa, ja työterveyteen pääsee helposti halutessaan. Töihin palattuaan hän ei kuitenkaan hakeutunut työterveyteen poikansa kuolemaan liittyen.
Vakava kriisi yksityiselämässä vaikuttaa väistämättä työhönkin. suositellaan, että työterveys, työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustelevat siitä, miten työnantaja voi parhaiten tukea työntekijää. Tällainen kolmikantaneuvottelu toteutetaan työntekijän suostumuksella, mutta aloitteen on hyvä tulla työnantajalta. ”Jos kolmikantaa olisi ehdotettu työpaikallani, olisin kyllä suostunut. Minusta sellainen järjestely olisi hyvä”, Marja-Leena kommentoi.
Keinoja tukea töihin palaavaa työntekijää on monia. Toisia auttaa työajan lyhentäminen tai työtehtävien väliaikainen uudelleenjärjestely, jotkut taas kaipaavat lähinnä tilaisuuksia keskustella elämäntilanteestaan ja saada työyhteisöltä tukea. Kaikkien tukitoimien tulee lähteä siitä, mitä työntekijä itse toivoo ja minkä hän kokee hyödylliseksi omassa tilanteessaan.
Empaattinen työterveyshoitaja auttoi eteenpäin
Muutaman kuukauden päästä töihin paluustaan Marja-Leena tapasi työterveyshoitajan tavallisen terveystarkastuksen yhteydessä. Hoitaja ymmärsi rutiinitarkastuksen lisäksi kysellä myös asiakkaansa henkisestä jaksamisesta. ”Työterveyshoitaja oli äärettömän ystävällinen, empaattinen ja ymmärtäväinen. Hän kysyi vointiani ja ymmärsi, että en voi hyvin”, hän kiittelee. Työterveyshoitaja suositteli psykologin kanssa keskustelemista, ja sen seurauksena Marja-Leena saikin apua työterveyspsykologin vastaanotolta.
Ammattilaisten tukea tarvitaan usein pian menetyksen jälkeen, mutta vointia on tärkeää aktiivisesti kysellä myöhemminkin. Läheisen kuoleman vaikutukset hyvinvointiin voivat ulottua vuosien päähän. ”Työterveyshoitaja sanoi, että voin myöhemminkin hakea apua ja tulla juttelemaan”, Marja-Leena kertoo. Vointia on kyselty ja kysellään yhä säännöllisesti. ”Jokin aika sitten kävin työterveydessä verikokeissa, ja hoitaja kysyi kuulumisiani ja jaksamistani. Minusta on äärettömän tärkeää, että kuulumisia kysellään aivan tavallistenkin käyntien yhteydessä.”
Surevat tarvitsevat hyviä kohtaamisia, tietoa ja ohjausta
Läheisensä menettäneet tarvitsevat empaattisia, kunnioittavia kohtaamisia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kun sureva kokee tulleensa kohdatuksi, hän usein kokee tulleensa myös autetuksi. Kohtaamisten laadulla on tutkitustikin vaikutusta surevien hyvinvointiin. On myös tärkeää, että ammattilaiset ohjaavat läheisensä menettäneen tarvittaessa eteenpäin saamaan tukea muualta. Sureva tarvitsee tietoa saatavilla olevasta tuesta ja palveluista.
Marja-Leena kertoo saaneensa paljon apua henkirikoksen uhrien omaisten vertaistukijärjestöltä eli Huoma ry:ltä. Hän löysi Huoman yhteystiedot itse Internetistä. Monille läheisensä menettäneille vertaistuki on todella tärkeää, ja siksi ammattilaisten tulisi osata kertoa asiakkailleen vertaistuen mahdollisuudesta. Jos ammattilainen asiakkaan luvalla välittää tämän yhteystiedot vertaistukijärjestöön, voidaan järjestöstä tarjota apua surevalle. ”Kukaan ammattilainen ei kertonut minulle Huomasta, mutta olisi hyvä, jos henkirikoksen uhrien läheiset saisivat tietää järjestöstä ja vertaistuen mahdollisuudesta. Kun soittaa Huoman toimistoon, saa apua”, Marja-Leena mainitsee.
Kokemusasiantuntijat auttavat ammattilaisia auttamaan
Nykyisin Marja-Leena toimii neljän vertaistukijärjestön yhteisen Surevan kohtaaminen -hankkeen koulutettuna kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijan voi pyytää maksuttomalle vierailulle omalle työpaikalleen tai oppilaitokseensa. Vierailuillaan kokemusasiantuntijat jakavat oman tarinansa ja kertovat ammattilaisille siitä, millaista apua he saivat alan ihmisiltä, ja mitä he olisivat tarvinneet. Hanke kerää ja levittää myös tutkittua tietoa surusta. Tieto auttaa ammattilaisia toimimaan paremmin haastavissa kohtaamistilanteissa.
Marja-Leenan viesti ammattilaisille on selkeä: ”Empatia on tärkeintä. Se että kysytään kuulumisia, ja että jälkikäteenkin kysellään vointia. On myös tärkeää saada tukea ja neuvoja siihen, mistä saa lisää apua. Vertaistuen mahdollisuudesta olisi tärkeä tietää.”
Tietoa surusta ja surevan kohtaamisesta löytyy verkkosivustolta www.surevankohtamainen.fi. Sivustolla on juuri julkaistu työterveydessä toimivia erityisesti koskettava tietokokonaisuus ”Sureva työyhteisössä”. Sieltä löytyy myös tietoa surevan kohtaamisesta sekä eri avun kanavista, joihin surevan voi ohjata saamaan lisää apua. Sivustolla voi myös pyytää kokemusasiantuntijan vierailua ja tilata hankkeen uutiskirjeen.
Surujärjestöjen teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa ammattilaisista kokee tarvitsevansa lisää kokemustietoa läheisensä menettäneiltä sekä tietoa sureville suunnatuista tukipalveluista. Surevan kohtaaminen -hankkeen kautta surujärjestöt haluavat vastata tähän tarpeeseen. Hankkeen verkkosivustolta löytyy tietoa surevan kohtaamisesta, ja sivustoa päivitetään jatkuvasti. Uusimman tiedon saa säännöllisesti sähköpostiinsa liittymällä hankkeen tiedotuslistalle. Kokemusasiantuntijan voi pyytää ilmaiseksi työyhteisöönsä kertomaan omasta kokemuksestaan ja surevan tukemisesta. Lisää tietoa ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.surevankohtaaminen.fi.
Surevan kohtaaminen -hankkeessa ovat mukana Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomen nuoret lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Hanke rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen tuotoista myöntämällä avustuksella ja se kestää kolme vuotta (2018–2020).
